Maailma muuttuu – oletko valmis? Salkunhoitajan näkökulma globaaleihin markkinamuutoksiin

Kiinalaisen sotilasstrategin Sun Tzun 500-luvulla eaa. kirjoittama teos Sodankäynnin taito on yksi seitsemästä kiinalaisesta sodankäynnin klassikosta, jota arvostetaan ja luetaan edelleen laajasti. Teos muokkautuu nykypäivän liiketoiminnalle sopiviin haasteisiin, kun taistelukenttä on yhtä kuin markkinapaikka, tai moraalinen vaikutusvalta korvataan arvopohjaisella johtamisella ja sää suhdanteilla. Populaarikulttuurissa Oliver Stonen ohjaamassa Wall Street – rahan ja vallan katu (1987) elokuvassakin teokseen viitataan usein. Sodankäynnin taidossa mainitaan viisi kohtaa, joista voitto voidaan ennustaa. Nostan näistä esiin kaksi:

1. voittoisa on se, joka tietää koska voi käydä taisteluun ja koska ei
2. voittoisa on se, jonka joukkoja yhdistää yhteinen päämäärä.

Yhdysvallat tuottojen veturina ja velan vankina

Jos mietitään finanssikriisin jälkeistä aikaa aina kuluvan vuoden huhtikuulle saakka, on Yhdysvallat ollut kiistaton voittaja ulkomaisen pääoman saannissa ja tuottojen kertymisessä. Yritysten tuloskasvuun peilaten tämä on ollut oikeutettua, erityisesti teknologiasektorin osalta. Samaan aikaan Yhdysvallat on paininut ja painii hyvinkin vakavien ongelmien parissa, sillä liittovaltion budjettivaje on noin seitsemän prosenttia BKT:stä. Massiiviseksi kasvanut velka näkyy maan korkokuluissa vieden jo lähes 17 prosenttia liittovaltion budjetista. Lisäksi on hyvä muistaa, että alijäämää on tehty käytännössä täystyöllisyyden aikanakin. Maailmanlaajuisesti sijoittajat ovat sijoittaneet suhteettoman paljon Yhdysvaltojen markkinoille. Tämä johtuu tietenkin siitä, että Yhdysvallat on ollut sijoituskohteena erittäin tuottoisa viimeiset 18 vuotta. Viime kädessä dollari ja USA:n valtionlainat ovat olleet sijoittajille turvasatama, kun taas Euroopasta ovat puuttuneet voimakasta kasvua ja tulosta tekevät teknologiayhtiöt.

Tullisota ja Kiinan nousu

USA:n ylivertaisuutta alettiin markkinoilla kyseenalaistamaan pitkästä aikaa huhtikuun alussa, kun Trump ”vapautuksen päivänä” julisti maailmanlaajuiset tuontitullit. Tähtäimessä oli erityisesti Kiina, mutta itselleni yllätyksenä tuli läheisimpien kumppaneiden ja liittolaisten kohtelu. Matto luotettavuuden ja näkyvyyden osalta vedettiin kunnolla pois alta. Markkinoilla dollarin arvo laski varsin voimakkaasti, ja USA:n valtiolainojen korot nousivat reippaasti. Tullivenkoilusta on tullut teatteria, mutta voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa kuten ennen. Ainakin investointipäätöksissä menee jatkossa totuttua kauemmin.

Tästä päästään muinaisten kiinalaisten viisausten ja tullitaistelun järkevyyteen, kun alamme tarkastella Kiinan nykyasemaa. Globaalista tavaravirrasta meriteitse kulkee 80 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2022 Kiina valmisti 1794 valtamerikelpoista alusta, kun USA valmisti niitä viisi. Kiina hallitseekin laivanrakennuksen koko arvoketjua, ja yhden konttialuksen rakentaminen maksaa Yhdysvalloissa yli 300 miljoonaa dollaria, kun Kiinassa siihen kuluu 55 miljoonaa dollaria. Kiina on maailman tehdas syystä, ja vaikka Trump kuinka vaatisi Applea siirtämään tuotantoaan kotimaahan, maailma ei ole kovin äkkiä valmis 3500 euron hintaiseen iPhone -älypuhelimeen.

Teknologiasektorin osalta kiinalaisten itsetuntoa nosti vuoden alussa DeepSeek-hype, jossa kyseinen yhtiö kertoi kyvyistään kehittää vaikuttavia tekoälymalleja rajallisista resursseista huolimatta. Moni sijoittaja kysyi, miksi pitäisi jatkossa maksaa yhdysvaltalaisista Magnificent 7 -yhtiöistä puolet kovempaa arvostusta, jos kiinalaiset pääsevät samaan selkeästi edullisemmin avoimeen lähdekoodiin perustuen. Vaikka kaikkia arvoja ei Kiinan suhteen jakaisikaan, maan kykyä skaalata asioita on pakko arvostaa. Ei ole sattumaa, että kiinalaisella akkuvalmistajalla CATL:lla on 40 prosentin globaali markkinaosuus, ja autovalmistaja BYD:stä on tullut maailman suurin sähköautojen valmistaja. Mitä kannattavuuteen tulee, molempien esimerkkiyhtiöiden oman pääoman tuottoprosentti on 25 prosenttia, kun yleisesti hyvänä lukuna pidetään 15–20 prosenttia.

Intia ja muut kehittyvät markkinat tarjoavat kasvumahdollisuuksia

Globaalin talouskasvun hidastuessa ja protektionismin kasvaessa maat, joilla on vahva kotimarkkina, pärjäävät lähtökohtaisesti parhaiten. Rakenteeltaan yksi parhaista kasvumarkkinoista on Intia, jossa BKT-kasvu valuu yritysten tuloksiin muun muassa Kiinaa paremmin. Intiassa on maailman halvin nettiyhteys, paikallisen älypuhelimen saa 11 eurolla, ja kun tämän yhdistää sormenjälki- ja silmämunantunnistukseen perustuvaan väestörekisteriin, tarjoavat nämä tekijät valtavia kasvumahdollisuuksia mobiilimaksamiseen ja verkkokauppaan liittyvissä toiminnoissa 1,4 miljardin ihmisen väestössä. Intian osakemarkkinaa luonnehditaan usein kalliiksi, mutta kun huomioidaan tuloskasvu (PEG-luku), ollaan yhdysvaltalaisia kasvuosakkeita matalammilla tasoilla.

Kehittyviltä markkinoilta löytyy paljon yhtiöitä, jotka kasvavat voimakkaasti, ovat kannattavia, omaavat vahvan strategisen aseman ja toimivat vastuullisesti. Viimeksi mainitun teeman osalta pitää nostaa esille Etelä-Amerikan johtava verkkokauppa MercadoLibre, jolla on 220 miljoonaa aktiivista asiakasta. Työnantajakuvaa miettiessä MercadoLibren varastotyöntekijät pääsevät vessaan, kun Yhdysvalloissa ”isoveljenä” pidetyssä Amazon.comissa työntekijät joutuvat turvautumaan luovempiin ratkaisuihin.

Tekoälyteemaan palatakseni pitää vielä mainita taiwanlainen TSMC, jolla on edistyneimmissä siruissa globaalisti lähes 90 prosentin markkinaosuus. Ilman TSMC:n siruja ei olisi myöskään isoja yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä.

Kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus

Kehittyvät markkinat ovat alueena hyvin heterogeeninen, jossa poliittinen riski on aina läsnä. Kiinalaisia on kuitenkin valmisteltu jo vuosia niitä vaikeuksia kohtaan, joita Yhdysvaltojen haastaminen lopulta aiheuttaa. Yhteinen päämäärä on tässä hyvin selkeä, mutta voidaanko samaa sanoa Yhdysvalloista? Onnistuvatko Piilaakson jätit monetisoimaan valtavat tekoälyinvestoinnit? Onko USA:n valtionlainalla tai dollarilla jatkossa vanhaa turvasataman statusta?

Yhdysvaltojen ylivertaisuus on kestänyt niin pitkään, että aivan hetkessä sen asemaan ei dramaattisia muutoksia tule. Kasvuajurit ovat kuitenkin kehittyvillä markkinoilla. Yhdysvaltalaisilla osakkeilla on tärkeä oma roolinsa hajautetussa salkussa jatkossakin, mutta Intian kasvu, kiinalaisten kyky skaalata, innovatiiviset disruptiot sekä keskiluokan kasvu megatrendinä muistuttavat kehittyvien markkinoiden tärkeydestä tulevaisuuteen katsovassa sijoitussalkussa.

Sun Tzu mainitsikin aikoinaan, että kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus. 

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston lakisääteisiin ja sääntömääräisiin asiakirjoihin, kuten sääntöihin, rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. Sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.