Osakkeet 

Vuoden toinen vuosineljännes tarjosi osakemarkkinoilla huhtikuun alun rytinän jälkeen reipasta toipumista. Ajurina toimi ennen kaikkea Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin asettamien tuontitullien lykkääminen vähintään 90 päivän ajaksi. Kesän aikana tullineuvotteluja menikin maaliin, ja muun muassa EU, Japani ja Etelä-Korea sopivat yleisistä 15 % tulleista. Nousevista talousmahdeista neuvottelut ovat vielä kesken Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että täysimittaiselta kauppasodalta vältyttiin, ja seuraavaksi huomio keskittyy tullien vaikutuksiin.

USA:n makrodataa katsottaessa inflaatio ja yksityinen kulutus eivät vielä ole osoittaneet vaaran merkkejä, mutta työllisyydessä on tapahtunut jo heikentymistä. Tullit nousevat Trumpin toisella kaudella kuitenkin 2,5 prosentista vähintään 15 prosenttiin. Jonkinasteista talouskasvun heikentymistä lähitulevaisuudessa todennäköisesti nähdään ennen kuin kaavaillut veronalennukset kääntävät taas suunnan.  

Huhtikuun alusta kesäkuun loppuun ulottuvalla toisella vuosineljänneksellä koko maailmaa kuvaava MSCI World -indeksi nousi euromääräisesti +2,0 %. Kevään pohjalukemista noustiin lopulta +14,8 %. Yksi tämän vuoden teemoista on ollut pitkään jatkuneen USA:n markkinoiden ylivertaisuuden tietty kyseenalaistaminen. Tämä on näkynyt erityisesti dollarin heikkoutena syöden eurosijoittajan tuottoja Yhdysvalloista. Sijoitusten hajauttaminen osoittikin tärkeytensä, sillä vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Eurooppa (+6,6 %) ja kehittyvät markkinat (+0,1 %) tarjosivat euromääräiselle sijoittajalle pitkästä aikaa paremmat tuotot kuin USA (-7,2 %). Sektoreittain tarkasteltuna Euroopassa nousu keskittyi puolustusteollisuuteen sekä pankkisektoriin. Kehittyvillä markkinoilla kovinta nousua nähtiin tekoälyinvestointiteeman ympärillä. Kesällä kurssinousua tuki yritysten odotuksia parempi tuloskausi, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten tuloskasvu oli teknologiayritysten vetämänä +11 %, kun analyytikot odottivat keskimäärin +5 % tuloskasvua. Tullien vaikutus oli hyvin toimialakohtaista autoteollisuuden kärsiessä eniten.

Korot ja kulta

Yrityslainamarkkinoilla nähtiin osakkeiden tapaan reipas liike riskilisien laskiessa huhtikuun puolesta välistä jatkuen koko kesän. Lopulta vuoden toinen vuosineljännes tarjosi positiivisia tuottoja yrityslainoihin sijoittaville. Valtionlainoissa kevään kova heilunta niin ikään rauhoittui, ja muun muassa Saksan kymmenvuotinen valtionlainan korko laski vuoden toisella vuosineljänneksellä 2,6 prosenttiin, käyden keväällä 2,9 prosentissa. Yhdysvaltojen 10 vuoden valtiolaina polki samalla ajanjaksolla käytännössä paikoillaan jääden 4,2 prosenttiin arvonheilahtelun ollessa kuitenkin muun muassa Saksaa isompi.

Keskuspankeista Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoa syyskuussa 0,25 % poliittisen paineen ollessa Trumpin suunnalta kovaa ja vaarantaen täten keskuspankin tärkeää itsenäisyyttä. Fedin ohjauskorko on tällä hetkellä 4,25 – 4,50 % vaihteluvälissä.  Fed on jokseenkin ongelmallisessa tilanteessa: vaikka työllisyyskehityksen perusteella korkoja voisi laskea, yritykset siirtävät tuontitullien kohottamia kustannuksia kasvavassa määrin kuluttajien harteille, jolloin inflaatio pysynee keskuspankin tavoitetason yläpuolella. EKP laski odotetusti korkoa kesäkuussa kahteen prosenttiin keskuspankin jääden tämän jälkeen tarkkailuasemiin. Kullan hinnassa nähtiin laskua Q2:lla euromääräisesti tarkasteltuna -3,0 %. Kesäkuun loppuun mennessä kulta on noussut tänä vuonna euromääräisesti +10,5 %. Ajureina ovat toimineet epävarmuus tulleista, talouskasvusta sekä inflaatiosta.

Kiinteistöt

Kiinteistötransaktiomarkkinoilla nähtiin vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana pitkästä aikaa positiivisia signaaleja markkinan vilkastumisesta. Ruotsissa, jota Suomen kiinteistömarkkina on perinteisesti seurannut viiveellä, ammattimaisten sijoittajien transaktiovolyymi kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla +40 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Korkojen lasku ja rahoituksen saatavuuden paraneminen ovat lisänneet sijoittajien kiinnostusta takaisin kiinteistöihin.

Suomessa nähtiin kesää kohti kasvava määrä transaktioita, mikä nosti ensimmäisen vuosipuoliskon kaupankäyntivolyymin noin 1,9 miljardin euron tasolle (+23 %). Suomessa korostui ulkomaisten, erityisesti pohjoismaisten, sijoittajien suuri osuus (66 %) ostajista.  Pohjoismaiden tasolla asuinkiinteistöt olivat suosituin sijoitusluokka (34 %). Suomessa niiden osuus transaktiovolyymistä oli kuitenkin alle 10 %. On oletettavaa, että myös Suomessa asuntojen osuus kaupankäynnin kokonaisvolyymistä kasvaa lähivuosina, koska asuinkiinteistöt ovat suurin kiinteistösektori Suomessa ja asuntojen tarve kasvaa edelleen kasvukeskuksissa.

Hoiva- ja yhteiskuntakiinteistösektorin osalta aiemmin hankkeiden käynnistymiselle pullonkaulana ollut hankkeiden rahoitus helpottui korkotason laskun myötä, minkä seurauksena useita yksityisten hoivaoperaattoreiden hankkeita käynnistyi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tämän lisäksi hyvinvointialueet julkaisivat lisää kilpailutuksia vuokramallilla toteutettavista hankkeista. Kansainväliset toimijat ovat olleet aktiivisimpia ostajia markkinassa. Laskeneen korkotason ja vilkastuneen transaktiovolyymin rinnalla on hyvä muistaa, että väestön ikääntyminen jatkuu Suomessa huolimatta maailmantalouden epävarmuuksista luoden tarvetta palveluasumiselle.   Baltiassa kohdetarjontaa on ollut runsaasti ja ostajina ovat toimineet pääasiassa paikalliset vakavaraiset toimijat. Toistaiseksi transaktiovolyymit ovat olleet Baltiassa alhaisella tasolla, mutta niiden odotetaan piristyvän viime vuodesta.

Yhteenveto ja salkunhoitajan näkemys

Keväällä kohonnut pelko taantumariskistä on kesän aikana hälvennyt. Tullisopimukset ovat parantaneet näkyvyyttä, eikä yritysten tulokset laskeneet niin paljon kuin keväällä vielä pelättiin. Myöskään keskeisessä makrodatassa ei ole tapahtunut merkittävää heikennystä. Tulleilla on kuitenkin talouskasvua hidastava vaikutus, ja toimialakohtaisesti voittajien ja häviäjien seulonta korostuu.

Hidastuvan talouskasvun ja lisääntyneen protektionismin ympäristö tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Euroopassa uskomme muun muassa pankkisektoriin ja puolustusteollisuuteen, kun taas kehittyvillä markkinoilla teknologiasektorilta löytyy globaalisti vahvan strategisen aseman omaavia yhtiöitä. Kannattava markkinoita kovempi tuloskasvu on strategiassamme oleellisessa roolissa. Euroopassa inflaatiopaineet ovat hellittäneet ja korkopuolella eurooppalaiset yrityslainat näyttävät edelleen houkuttelevilta tarjoten vähemmän riskiä sietävälle sijoittajalle kohtuullista tuottoa. Vallitsevassa markkinatilanteessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja hajautushyötyä tarjoavat myös kiinteistösijoitukset sekä Private Equity -sijoitukset. Nykyisessä talousympäristössä, jossa protektionismilla ja geopolitiikalla on aiempaa suurempi vaikutus, aktiivisen varainhoitostrategian merkitys korostuu.

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaali perustuu Titanium Rahastoyhtiö Oy:n julkaisuhetken sijoitusnäkemyksiin ja arvioihin, ja se on esitetty tiivistetysti eikä sisällä kaikkea olennaista tietoa. Materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. 

Vuoden 2025 alku oli myrskyisä. Merkittävimmät syyt siihen olivat tekoälyhypen laimentuminen ja presidentti Donald Trumpin uhkailut laajamittaisten tuontitullien asettamisesta Yhdysvaltain kauppakumppaneille. Huhtikuun 2. päivänä Trump julistikin “vapautuspäivän” ja ilmoitti 10 % tulleista kaikille tuontituotteille, sekä korkeammista tulleista Kiinalle ja EU:lle. Tämä laukaisi sijoitusmarkkinoilla maailmanlaajuisen myyntiaallon.

Osakkeet 

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana nähtiin osakemarkkinoilla merkittävä muutos, kun niin sanottujen Magnificent 7 -yhtiöiden pitkään jatkunut nousu taittui laskuksi sijoittajien alkaessa kyseenalaistaa tuloskasvun kestävyyttä ja mittavien investointien kannattavuutta. Nämä Yhdysvaltain suurimpiin kuuluvat yhtiöt laskivatkin kolmessa kuukaudessa euromääräisesti keskimäärin 19,6 % ja vetivät suurella indeksipainollaan markkinat kokonaisuutena laskuun. Teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi laski noin 14,3 % (EUR) ja S&P 500-indeksi 8,7 % (EUR) . Globaali osakemarkkinaindeksi laski 6,3 % (EUR).  

Trumpin huhtikuun alun tulli-ilmoitusten seurauksena markkinat laskivat voimakkaasti erityisesti Yhdysvalloissa, missä toisaalta on nähty myös viime vuosien suurin nousu indeksitasolla. Tullien arvioitiin aiheuttavan kitkaa teollisuuden toimitusketjuihin ja lisäävän inflaatiopainetta, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti kulutuskysyntään ja talouskasvuun.   

• S&P 500 laski 10,5 % kahdessa päivässä. 

• Dow Jones menetti 4000 pistettä kahdessa päivässä – ensimmäinen kerta, kun indeksi koki kaksi peräkkäistä yli 1500 pisteen pudotusta. 

• Nasdaq putosi yli 11 %, ja Nikkei 225 lähes 8 %, mikä johti kaupankäynnin keskeytykseen.  

Kyseessä oli suurin osakemarkkinoiden korjausliike sitten koronapandemian puhkeamisen maaliskuussa 2020, lähes täsmälleen viisi vuotta sitten. Kansainväliset markkinat ja niin sanotut turvasatamat, kuten kulta, tarjosivat markkinoilla parempaa suojaa. Euroopan osakemarkkinat pärjäsivät koko alkuvuoden ajan huomattavasti paremmin kuin Yhdysvaltain markkinat, mikä on historiallisesti katsoen harvinaista.

Korot ja kulta

Valtionlainamarkkinoilla alkuvuosi oli poikkeuksellisen epävakaa, ja korot heiluivat voimakkaasti poliittisten päätösten ja talousnäkymien epävarmuuden vuoksi. 

Saksassa 10-vuotisen valtionlainan korko nousi maaliskuun alussa jyrkästi lähes 50 korkopistettä, kun Friedrich Merzin johtama kristillisdemokraattinen puolue voitti parlamenttivaalit, ja parlamentti päätti luopua niin sanotusta velkajarrusta. Tämä mahdollistaa merkittävät lisäinvestoinnit infrastruktuuriin ja puolustukseen sekä kiihdyttänee pitkään aneemisella tasolla pysytellyttä talouskasvua paitsi Saksan, myös koko Euroopan tasolla. 

Yhdysvaltain valtionlainojen korot heiluivat niin ikään rajusti. Alkuvuodesta 10 vuoden korko nousi 4,8 %:iin, mutta laski maaliskuun loppuun mennessä 4,2 %:iin, mikä heijasti markkinoiden epävarmuutta ja odotuksia Fedin mahdollisista koronlaskuista. Huhtikuun alussa Trumpin tulli-ilmoitukset laukaisivat voimakkaan myyntiaallon valtionlainamarkkinoilla. 10 vuoden korko nousi nopeasti 4,5 %:iin ja 30 vuoden korko 4,9 %:iin, mikä oli suurin kolmen päivän nousu sitten vuoden 1982. Samaan aikaan Yhdysvaltain dollari heikkeni voimakkaasti, mikä on poikkeuksellista korkojen noustessa. Tämä heijastaa sijoittajien kasvavaa epäluottamusta Yhdysvaltain talouspolitiikkaa ja perinteisinä turvasatamina pidettyjä dollaria ja Yhdysvaltain valtionlainoja kohtaan. 

Keskuspankkien koronlaskujen odotetaan jatkuvan. Sekä Yhdysvaltojen että Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan vielä kolmesti tämän vuoden aikana. 

Yrityslainamarkkinoilla riskilisät alkoivat nousta maaliskuussa ja jatkoivat nousuaan huhtikuun puolella, mikä näkyi negatiivisesti yrityslainasijoitusten tuotoissa. 

Epävarmuus tulleista, talouskasvusta ja inflaatiosta näkyi kullan hinnan voimakkaana nousuna. Kullan hinta nousikin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 19 % ja jatkoi kallistumistaan myös huhtikuun puolella.

Kiinteistöt

Kiinteistömarkkinoilla on odotettu transaktiomäärien toipumista vuosien 2023 ja 2024 alhaisista tasoista. Korkojen laskun ja alentuvien rahoituskustannusten odotetaan lisäävän kiinteistösijoitusten houkuttelevuutta. 

Ruotsin kiinteistömarkkina on historiallisesti ollut Pohjoismaista likvidein markkina, jota Suomen kiinteistömarkkina on seurannut pienellä viiveellä. Ruotsissa nähtiin vuonna 2024 selvää markkinan piristymistä. Transaktiovolyymi (136 mrd. SEK / n. 12 mrd. EUR) kasvoi vuoteen 2023 verrattuna noin 35 %. Suomessa kertyi vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan kiinteistökauppoja 630 miljoonan euron edestä, mikä tarkoittaa 33 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailujakson transaktiovolyymi oli kuitenkin poikkeuksellisen matala. Transaktiomäärien odotetaan kasvavan hiljalleen loppuvuotta kohden. Newsec ennustaa Suomen transaktiomäärän kasvavan kokonaisuudessaan viime vuoden 2,2 miljardista 3 miljardiin euroon. Myös Baltian kiinteistömarkkinan transaktiovolyymiin ennustetaan piristyvän viime vuodesta. 

Siinä missä Trumpin tulli-ilmoitukset vaikuttivat välittömästi pörssikursseihin, ovat suorat vaikutukset kiinteistöjen tuottoihin olleet vähäisiä. Odotukset EKP:n tulevista koronlaskuista ovat jopa kasvaneet, mikä on kiinteistösijoitusten kannalta positiivinen asia. Pidemmällä aikavälillä mahdollisen kauppasodan vaikutukset ja riskit kiinteistösijoituksiin saattavat näkyä välillisesti esimerkiksi vuokralaisten liiketoiminnan kehittymisen ja tilatarpeiden kautta. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet kiinteistöluokat palvelevat sisämarkkinoita. Esimerkiksi kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen jatkuvat Suomessa huolimatta maailmantalouden epävarmuuksista, mikä luo tarvetta sekä vuokra-asumiselle että palveluasumiselle. 

Yhteenveto ja salkunhoitajan näkemys

Uskomme, että epävarmuus ja heilunta markkinoilla tulevat jatkumaan, kunnes Trumpin hallinto tekee lopulliset päätöksensä tuontitulleista. Arvostustasot ovat kurssilaskun myötä normalisoituneet. Yritysten tulosennusteita kuitenkin vedettäneen alaspäin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskauden yhteydessä, mikä lyhyellä aikavälillä saattaa edelleen ylläpitää laskupainetta osakemarkkinoilla. Pidemmän aikavälin sijoittajalle nyt nähtävä lasku saattaa tarjota hyviä ostomahdollisuuksia. Koholla oleva taantumariski kannattaa pitää mielessä ja valita salkkuun sellaisia yhtiöitä, jotka kestävät talouskasvun hidastumisen muita paremmin. Jos lähiaikojen epävarmuus hermostuttaa, kannattaa sijoitussalkussa ylipainottaa korkosijoituksia, joissa liikkeet yleensä ovat maltillisempia. Pitkät korot ovat nousseet erityisesti Yhdysvalloissa, mutta lyhyet laskeneet kautta linjan. Kohonneet riskilisät tekevät yrityslainoista hieman houkuttelevampia kuin ne olivat esimerkiksi vuoden alussa. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet ja keskuspankit jatkanevat koronlaskuja talouskasvun hidastuessa. Vallitsevassa markkinatilanteessa kiinteistösijoitukset voivat tarjota sijoittajalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja hajautushyötyjä. 

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaali perustuu Titanium Rahastoyhtiö Oy:n julkaisuhetken sijoitusnäkemyksiin ja arvioihin, ja se on esitetty tiivistetysti eikä sisällä kaikkea olennaista tietoa. Materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.