Markkinakatsaus Q2 2025: Reipasta nousua kevään pohjista tullivenkoilun keskellä

Osakkeet 

Vuoden toinen vuosineljännes tarjosi osakemarkkinoilla huhtikuun alun rytinän jälkeen reipasta toipumista. Ajurina toimi ennen kaikkea Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin asettamien tuontitullien lykkääminen vähintään 90 päivän ajaksi. Kesän aikana tullineuvotteluja menikin maaliin, ja muun muassa EU, Japani ja Etelä-Korea sopivat yleisistä 15 % tulleista. Nousevista talousmahdeista neuvottelut ovat vielä kesken Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että täysimittaiselta kauppasodalta vältyttiin, ja seuraavaksi huomio keskittyy tullien vaikutuksiin.

USA:n makrodataa katsottaessa inflaatio ja yksityinen kulutus eivät vielä ole osoittaneet vaaran merkkejä, mutta työllisyydessä on tapahtunut jo heikentymistä. Tullit nousevat Trumpin toisella kaudella kuitenkin 2,5 prosentista vähintään 15 prosenttiin. Jonkinasteista talouskasvun heikentymistä lähitulevaisuudessa todennäköisesti nähdään ennen kuin kaavaillut veronalennukset kääntävät taas suunnan.  

Huhtikuun alusta kesäkuun loppuun ulottuvalla toisella vuosineljänneksellä koko maailmaa kuvaava MSCI World -indeksi nousi euromääräisesti +2,0 %. Kevään pohjalukemista noustiin lopulta +14,8 %. Yksi tämän vuoden teemoista on ollut pitkään jatkuneen USA:n markkinoiden ylivertaisuuden tietty kyseenalaistaminen. Tämä on näkynyt erityisesti dollarin heikkoutena syöden eurosijoittajan tuottoja Yhdysvalloista. Sijoitusten hajauttaminen osoittikin tärkeytensä, sillä vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Eurooppa (+6,6 %) ja kehittyvät markkinat (+0,1 %) tarjosivat euromääräiselle sijoittajalle pitkästä aikaa paremmat tuotot kuin USA (-7,2 %). Sektoreittain tarkasteltuna Euroopassa nousu keskittyi puolustusteollisuuteen sekä pankkisektoriin. Kehittyvillä markkinoilla kovinta nousua nähtiin tekoälyinvestointiteeman ympärillä. Kesällä kurssinousua tuki yritysten odotuksia parempi tuloskausi, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten tuloskasvu oli teknologiayritysten vetämänä +11 %, kun analyytikot odottivat keskimäärin +5 % tuloskasvua. Tullien vaikutus oli hyvin toimialakohtaista autoteollisuuden kärsiessä eniten.

Korot ja kulta

Yrityslainamarkkinoilla nähtiin osakkeiden tapaan reipas liike riskilisien laskiessa huhtikuun puolesta välistä jatkuen koko kesän. Lopulta vuoden toinen vuosineljännes tarjosi positiivisia tuottoja yrityslainoihin sijoittaville. Valtionlainoissa kevään kova heilunta niin ikään rauhoittui, ja muun muassa Saksan kymmenvuotinen valtionlainan korko laski vuoden toisella vuosineljänneksellä 2,6 prosenttiin, käyden keväällä 2,9 prosentissa. Yhdysvaltojen 10 vuoden valtiolaina polki samalla ajanjaksolla käytännössä paikoillaan jääden 4,2 prosenttiin arvonheilahtelun ollessa kuitenkin muun muassa Saksaa isompi.

Keskuspankeista Fedin odotetaan laskevan ohjauskorkoa syyskuussa 0,25 % poliittisen paineen ollessa Trumpin suunnalta kovaa ja vaarantaen täten keskuspankin tärkeää itsenäisyyttä. Fedin ohjauskorko on tällä hetkellä 4,25 – 4,50 % vaihteluvälissä.  Fed on jokseenkin ongelmallisessa tilanteessa: vaikka työllisyyskehityksen perusteella korkoja voisi laskea, yritykset siirtävät tuontitullien kohottamia kustannuksia kasvavassa määrin kuluttajien harteille, jolloin inflaatio pysynee keskuspankin tavoitetason yläpuolella. EKP laski odotetusti korkoa kesäkuussa kahteen prosenttiin keskuspankin jääden tämän jälkeen tarkkailuasemiin. Kullan hinnassa nähtiin laskua Q2:lla euromääräisesti tarkasteltuna -3,0 %. Kesäkuun loppuun mennessä kulta on noussut tänä vuonna euromääräisesti +10,5 %. Ajureina ovat toimineet epävarmuus tulleista, talouskasvusta sekä inflaatiosta.

Kiinteistöt

Kiinteistötransaktiomarkkinoilla nähtiin vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana pitkästä aikaa positiivisia signaaleja markkinan vilkastumisesta. Ruotsissa, jota Suomen kiinteistömarkkina on perinteisesti seurannut viiveellä, ammattimaisten sijoittajien transaktiovolyymi kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla +40 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Korkojen lasku ja rahoituksen saatavuuden paraneminen ovat lisänneet sijoittajien kiinnostusta takaisin kiinteistöihin.

Suomessa nähtiin kesää kohti kasvava määrä transaktioita, mikä nosti ensimmäisen vuosipuoliskon kaupankäyntivolyymin noin 1,9 miljardin euron tasolle (+23 %). Suomessa korostui ulkomaisten, erityisesti pohjoismaisten, sijoittajien suuri osuus (66 %) ostajista.  Pohjoismaiden tasolla asuinkiinteistöt olivat suosituin sijoitusluokka (34 %). Suomessa niiden osuus transaktiovolyymistä oli kuitenkin alle 10 %. On oletettavaa, että myös Suomessa asuntojen osuus kaupankäynnin kokonaisvolyymistä kasvaa lähivuosina, koska asuinkiinteistöt ovat suurin kiinteistösektori Suomessa ja asuntojen tarve kasvaa edelleen kasvukeskuksissa.

Hoiva- ja yhteiskuntakiinteistösektorin osalta aiemmin hankkeiden käynnistymiselle pullonkaulana ollut hankkeiden rahoitus helpottui korkotason laskun myötä, minkä seurauksena useita yksityisten hoivaoperaattoreiden hankkeita käynnistyi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tämän lisäksi hyvinvointialueet julkaisivat lisää kilpailutuksia vuokramallilla toteutettavista hankkeista. Kansainväliset toimijat ovat olleet aktiivisimpia ostajia markkinassa. Laskeneen korkotason ja vilkastuneen transaktiovolyymin rinnalla on hyvä muistaa, että väestön ikääntyminen jatkuu Suomessa huolimatta maailmantalouden epävarmuuksista luoden tarvetta palveluasumiselle.   Baltiassa kohdetarjontaa on ollut runsaasti ja ostajina ovat toimineet pääasiassa paikalliset vakavaraiset toimijat. Toistaiseksi transaktiovolyymit ovat olleet Baltiassa alhaisella tasolla, mutta niiden odotetaan piristyvän viime vuodesta.

Yhteenveto ja salkunhoitajan näkemys

Keväällä kohonnut pelko taantumariskistä on kesän aikana hälvennyt. Tullisopimukset ovat parantaneet näkyvyyttä, eikä yritysten tulokset laskeneet niin paljon kuin keväällä vielä pelättiin. Myöskään keskeisessä makrodatassa ei ole tapahtunut merkittävää heikennystä. Tulleilla on kuitenkin talouskasvua hidastava vaikutus, ja toimialakohtaisesti voittajien ja häviäjien seulonta korostuu.

Hidastuvan talouskasvun ja lisääntyneen protektionismin ympäristö tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia. Euroopassa uskomme muun muassa pankkisektoriin ja puolustusteollisuuteen, kun taas kehittyvillä markkinoilla teknologiasektorilta löytyy globaalisti vahvan strategisen aseman omaavia yhtiöitä. Kannattava markkinoita kovempi tuloskasvu on strategiassamme oleellisessa roolissa. Euroopassa inflaatiopaineet ovat hellittäneet ja korkopuolella eurooppalaiset yrityslainat näyttävät edelleen houkuttelevilta tarjoten vähemmän riskiä sietävälle sijoittajalle kohtuullista tuottoa. Vallitsevassa markkinatilanteessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja hajautushyötyä tarjoavat myös kiinteistösijoitukset sekä Private Equity -sijoitukset. Nykyisessä talousympäristössä, jossa protektionismilla ja geopolitiikalla on aiempaa suurempi vaikutus, aktiivisen varainhoitostrategian merkitys korostuu.

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaali perustuu Titanium Rahastoyhtiö Oy:n julkaisuhetken sijoitusnäkemyksiin ja arvioihin, ja se on esitetty tiivistetysti eikä sisällä kaikkea olennaista tietoa. Materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.