Ilmoitus Erikoissijoitusrahasto Titanium Asunnon osuudenomistajille 8.7.2025

Hyvä Erikoissijoitusrahasto Titanium Asunnon osuudenomistaja,

Titanium Rahastoyhtiö Oy ilmoitti 14.1.2025 lykkäävänsä Erikoissijoitusrahasto Titanium Asunnon joulukuun 2024 lunastuspäivälle kohdistuneiden lunastusten toteuttamisajankohtaa rahaston sääntöjen mukaisesti.

Kolmasosa kyseisistä lunastuksista toteutetaan nyt 30.6.2025 laskettuun rahasto-osuuden arvoon ja lunastukset maksetaan osuudenomistajille 20.7.2025 mennessä. Rahastojen osuudenomistajilta ei vaadita toimenpiteitä tämän johdosta. Ilmoitamme heti, kun loppuosa lunastustoimeksiannosta voidaan toteuttaa ja maksaa. Loppuosa lunastuksista toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon.

Erikoissijoitusrahasto Titanium Asunnon viimeisimmät tiedot löytyvät verkkosivuiltamme: Titanium Oyj Titanium Asunto – Titanium Oyj

Mikäli haluat peruuttaa lunastuksen myöhemmin maksettavan loppuosan, voit lähettää vapaamuotoisen peruutuspyynnön sähköpostitse osoitteeseen info@titanium.fi tai suoraan asiakasyhteyshenkilöllesi. Muistathan sisällyttää viestiin nimesi ja puhelinnumerosi. Titanium Rahastoyhtiö Oy käsittelee peruutuspyynnöt ja lähettää hyväksytyistä peruutuksista erillisen vahvistuksen sähköpostitse.

Lisätietoja saat asiakasyhteyshenkilöltäsi tai Titaniumin asiakaspalvelusta, joka palvelee arkisin klo 9.00–16.30 sähköpostitse osoitteessa info@titanium.fi tai puhelimitse numerossa 09 8866 4000.

Ystävällisin terveisin,

Titanium Rahastoyhtiö

Ilmoitus Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistön osuudenomistajille 4.7.2025

Titanium Rahastoyhtiö Oy:n hallitus on 4.7.2025 päättänyt edelleen lykätä Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistön lunastustoimeksiantojen toteuttamista. Päätös perustuu rahaston sääntöjen 12 §:ään ja liittyy edelleen jatkuvaan lunastustoimeksiantojen tavanomaista suurempaan määrään sekä kiinteistötransaktiomarkkinan hiljaisuuteen.

Lunastukset toteutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana, tällöin laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston osuudenomistajilta ei edellytetä toimenpiteitä tämän jatkopäätöksen johdosta.

Lunastusten toteuttamisen lykkäämisellä pyritään suojelemaan kaikkien osuudenomistajien etua ja varmistamaan yhdenvertainen kohtelu. Lunastukset toteutetaan heti, kun niihin tarvittavat käteisvarat on saatu kerättyä rahaston sääntöjen mukaisin keinoin, ottaen huomioon kaikkien osuudenomistajien etu. Vaikka kaupankäynti kiinteistömarkkinassa on edelleen vähäistä, laskevien korkojen odotetaan lisäävän transaktiovolyymiä vuoden 2025 aikana.

Muilta osin rahaston toiminta jatkuu normaalisti, eikä lunastusten väliaikainen lykkääminen vaikuta rahaston arvoon tai tuottoon.

Mikäli haluat peruuttaa aiemmin tekemäsi lunastustoimeksiannon, voit lähettää vapaamuotoisen peruutuspyynnön sähköpostitse osoitteeseen info@titanium.fi tai suoraan asiakasyhteyshenkilöllesi. Muistathan sisällyttää viestiin nimesi ja puhelinnumerosi. Titanium Rahastoyhtiö Oy tekee päätökset peruutusten hyväksymisestä, ja hyväksytyistä peruutuksista lähetetään erillinen vahvistus sähköpostitse.

Lisätietoja saat asiakasyhteyshenkilöltäsi tai asiakaspalvelustamme, joka on tavoitettavissa arkisin klo 9.00–16.30 sähköpostitse osoitteessa info@titanium.fi tai puhelimitse numerossa 09 8866 4000.


Titanium Rahastoyhtiö Oy
Hallitus
Aleksanterinkatu 48 B
00100 Helsinki


Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ja lisätietoja:
Q&A-erikoissijoitusrahasto-titanium-hoivakiinteiston-lunastusten-valiaikainen-keskeyttaminen-15012025

Kiinalaisen sotilasstrategin Sun Tzun 500-luvulla eaa. kirjoittama teos Sodankäynnin taito on yksi seitsemästä kiinalaisesta sodankäynnin klassikosta, jota arvostetaan ja luetaan edelleen laajasti. Teos muokkautuu nykypäivän liiketoiminnalle sopiviin haasteisiin, kun taistelukenttä on yhtä kuin markkinapaikka, tai moraalinen vaikutusvalta korvataan arvopohjaisella johtamisella ja sää suhdanteilla. Populaarikulttuurissa Oliver Stonen ohjaamassa Wall Street – rahan ja vallan katu (1987) elokuvassakin teokseen viitataan usein. Sodankäynnin taidossa mainitaan viisi kohtaa, joista voitto voidaan ennustaa. Nostan näistä esiin kaksi:

1. voittoisa on se, joka tietää koska voi käydä taisteluun ja koska ei
2. voittoisa on se, jonka joukkoja yhdistää yhteinen päämäärä.

Yhdysvallat tuottojen veturina ja velan vankina

Jos mietitään finanssikriisin jälkeistä aikaa aina kuluvan vuoden huhtikuulle saakka, on Yhdysvallat ollut kiistaton voittaja ulkomaisen pääoman saannissa ja tuottojen kertymisessä. Yritysten tuloskasvuun peilaten tämä on ollut oikeutettua, erityisesti teknologiasektorin osalta. Samaan aikaan Yhdysvallat on paininut ja painii hyvinkin vakavien ongelmien parissa, sillä liittovaltion budjettivaje on noin seitsemän prosenttia BKT:stä. Massiiviseksi kasvanut velka näkyy maan korkokuluissa vieden jo lähes 17 prosenttia liittovaltion budjetista. Lisäksi on hyvä muistaa, että alijäämää on tehty käytännössä täystyöllisyyden aikanakin. Maailmanlaajuisesti sijoittajat ovat sijoittaneet suhteettoman paljon Yhdysvaltojen markkinoille. Tämä johtuu tietenkin siitä, että Yhdysvallat on ollut sijoituskohteena erittäin tuottoisa viimeiset 18 vuotta. Viime kädessä dollari ja USA:n valtionlainat ovat olleet sijoittajille turvasatama, kun taas Euroopasta ovat puuttuneet voimakasta kasvua ja tulosta tekevät teknologiayhtiöt.

Tullisota ja Kiinan nousu

USA:n ylivertaisuutta alettiin markkinoilla kyseenalaistamaan pitkästä aikaa huhtikuun alussa, kun Trump ”vapautuksen päivänä” julisti maailmanlaajuiset tuontitullit. Tähtäimessä oli erityisesti Kiina, mutta itselleni yllätyksenä tuli läheisimpien kumppaneiden ja liittolaisten kohtelu. Matto luotettavuuden ja näkyvyyden osalta vedettiin kunnolla pois alta. Markkinoilla dollarin arvo laski varsin voimakkaasti, ja USA:n valtiolainojen korot nousivat reippaasti. Tullivenkoilusta on tullut teatteria, mutta voiko Yhdysvaltoihin enää luottaa kuten ennen. Ainakin investointipäätöksissä menee jatkossa totuttua kauemmin.

Tästä päästään muinaisten kiinalaisten viisausten ja tullitaistelun järkevyyteen, kun alamme tarkastella Kiinan nykyasemaa. Globaalista tavaravirrasta meriteitse kulkee 80 prosenttia. Esimerkiksi vuonna 2022 Kiina valmisti 1794 valtamerikelpoista alusta, kun USA valmisti niitä viisi. Kiina hallitseekin laivanrakennuksen koko arvoketjua, ja yhden konttialuksen rakentaminen maksaa Yhdysvalloissa yli 300 miljoonaa dollaria, kun Kiinassa siihen kuluu 55 miljoonaa dollaria. Kiina on maailman tehdas syystä, ja vaikka Trump kuinka vaatisi Applea siirtämään tuotantoaan kotimaahan, maailma ei ole kovin äkkiä valmis 3500 euron hintaiseen iPhone -älypuhelimeen.

Teknologiasektorin osalta kiinalaisten itsetuntoa nosti vuoden alussa DeepSeek-hype, jossa kyseinen yhtiö kertoi kyvyistään kehittää vaikuttavia tekoälymalleja rajallisista resursseista huolimatta. Moni sijoittaja kysyi, miksi pitäisi jatkossa maksaa yhdysvaltalaisista Magnificent 7 -yhtiöistä puolet kovempaa arvostusta, jos kiinalaiset pääsevät samaan selkeästi edullisemmin avoimeen lähdekoodiin perustuen. Vaikka kaikkia arvoja ei Kiinan suhteen jakaisikaan, maan kykyä skaalata asioita on pakko arvostaa. Ei ole sattumaa, että kiinalaisella akkuvalmistajalla CATL:lla on 40 prosentin globaali markkinaosuus, ja autovalmistaja BYD:stä on tullut maailman suurin sähköautojen valmistaja. Mitä kannattavuuteen tulee, molempien esimerkkiyhtiöiden oman pääoman tuottoprosentti on 25 prosenttia, kun yleisesti hyvänä lukuna pidetään 15–20 prosenttia.

Intia ja muut kehittyvät markkinat tarjoavat kasvumahdollisuuksia

Globaalin talouskasvun hidastuessa ja protektionismin kasvaessa maat, joilla on vahva kotimarkkina, pärjäävät lähtökohtaisesti parhaiten. Rakenteeltaan yksi parhaista kasvumarkkinoista on Intia, jossa BKT-kasvu valuu yritysten tuloksiin muun muassa Kiinaa paremmin. Intiassa on maailman halvin nettiyhteys, paikallisen älypuhelimen saa 11 eurolla, ja kun tämän yhdistää sormenjälki- ja silmämunantunnistukseen perustuvaan väestörekisteriin, tarjoavat nämä tekijät valtavia kasvumahdollisuuksia mobiilimaksamiseen ja verkkokauppaan liittyvissä toiminnoissa 1,4 miljardin ihmisen väestössä. Intian osakemarkkinaa luonnehditaan usein kalliiksi, mutta kun huomioidaan tuloskasvu (PEG-luku), ollaan yhdysvaltalaisia kasvuosakkeita matalammilla tasoilla.

Kehittyviltä markkinoilta löytyy paljon yhtiöitä, jotka kasvavat voimakkaasti, ovat kannattavia, omaavat vahvan strategisen aseman ja toimivat vastuullisesti. Viimeksi mainitun teeman osalta pitää nostaa esille Etelä-Amerikan johtava verkkokauppa MercadoLibre, jolla on 220 miljoonaa aktiivista asiakasta. Työnantajakuvaa miettiessä MercadoLibren varastotyöntekijät pääsevät vessaan, kun Yhdysvalloissa ”isoveljenä” pidetyssä Amazon.comissa työntekijät joutuvat turvautumaan luovempiin ratkaisuihin.

Tekoälyteemaan palatakseni pitää vielä mainita taiwanlainen TSMC, jolla on edistyneimmissä siruissa globaalisti lähes 90 prosentin markkinaosuus. Ilman TSMC:n siruja ei olisi myöskään isoja yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä.

Kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus

Kehittyvät markkinat ovat alueena hyvin heterogeeninen, jossa poliittinen riski on aina läsnä. Kiinalaisia on kuitenkin valmisteltu jo vuosia niitä vaikeuksia kohtaan, joita Yhdysvaltojen haastaminen lopulta aiheuttaa. Yhteinen päämäärä on tässä hyvin selkeä, mutta voidaanko samaa sanoa Yhdysvalloista? Onnistuvatko Piilaakson jätit monetisoimaan valtavat tekoälyinvestoinnit? Onko USA:n valtionlainalla tai dollarilla jatkossa vanhaa turvasataman statusta?

Yhdysvaltojen ylivertaisuus on kestänyt niin pitkään, että aivan hetkessä sen asemaan ei dramaattisia muutoksia tule. Kasvuajurit ovat kuitenkin kehittyvillä markkinoilla. Yhdysvaltalaisilla osakkeilla on tärkeä oma roolinsa hajautetussa salkussa jatkossakin, mutta Intian kasvu, kiinalaisten kyky skaalata, innovatiiviset disruptiot sekä keskiluokan kasvu megatrendinä muistuttavat kehittyvien markkinoiden tärkeydestä tulevaisuuteen katsovassa sijoitussalkussa.

Sun Tzu mainitsikin aikoinaan, että kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus. 

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston lakisääteisiin ja sääntömääräisiin asiakirjoihin, kuten sääntöihin, rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. Sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. 

Väestön ikääntyminen on megatrendi, joka muokkaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Yksi merkittävimmistä vaikutuksista näkyy kiinteistömarkkinoilla, erityisesti ympärivuorokautisen palveluasumisen hoivakiinteistöjen kysynnässä. Sijoittajalle tämä kehitys tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia.

Tilastot puhuvat puolestaan

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Jo nyt lähes 10 % yli 80-vuotiaista tarvitsee ympärivuorokautista palveluasumista. Vuoteen 2040 mennessä tarvitsemme arviolta 27 000 uutta asiakaspaikkaa, mikä vastaa 600–900 uutta hoivakiinteistöä.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen houkuttelee sijoittajia

Miksi ympärivuorokautinen palveluasuminen on sijoituskohteena houkutteleva? Tarve laadukkaille ja esteettömille ympärivuorokautisen palveluasumisen ratkaisuille kasvaa jatkuvasti, koska väestö ikääntyy ja yhä useampi ikääntynyt tarvitsee jatkuvaa tukea arjen toimiin. Hoivakiinteistöjen vuokratuotto on yleensä vakaa ja ennustettava, sillä se perustuu useimmiten pitkiin vuokrasopimuksiin joko yksityisten hoivaoperaattoreiden tai hyvinvointialueiden kanssa. Palveluntuotanto tapahtuu joko yksityisen hoivaoperaattorin tuottamana tai hyvinvointialueen itse järjestämänä. Vuokrasopimukset tarjoavat sijoittajille inflaatiosuojaa, koska vuokrat ovat tyypillisesti sidottuja elinkustannusindeksin kehittymiseen ja kiinteistöjen hoito- ja ylläpitokustannukset ovat vuokralaisten vastuulla.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve ei ole myöskään yhtä herkkä talouden suhdanteille kuin esimerkiksi toimistotilojen. Ympärivuorokautisen palveluasumisen kohteista onkin muodostunut kiinteistömarkkinaan merkittävä kiinteistöluokka, johon myös kansainväliset sijoittajat ovat iskeneet silmänsä. Suomessa on tällä hetkellä KTI Kiinteistötieto Oy:n arvion mukaan noin 4 miljardin euron asumispalvelukiinteistökanta, mistä ympärivuorokautisen asumisen kiinteistöt muodostavat valtaosan. Vuoteen 2040 mennessä tarvittavat uudet hoivakiinteistöt vaativat arviolta 3,5–4,5 miljardin euron investoinnit. Investointitarve on mittava ja vaatii toteutuakseen yksityisen sektorin osallistumista kohteiden rahoittamiseen.

Yhteisöllinen asuminen hakee muotoaan

Ympärivuorokautisen palveluasumisen kysynnän kasvu on kiistaton tosiasia, mutta hoiva-ala kehittyy jatkuvasti. Hyvinvointialueet etsivät aktiivisesti kustannustehokkaita ja asukkaiden itsenäisyyttä tukevia ratkaisuja, mikä on nostanut yhteisöllisen asumisen keskusteluun. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden asua omissa asunnoissaan tuetussa ympäristössä, missä he jakavat yhteiset tilat, kuten ruokailu- tai harrastetilat muiden asukkaiden kanssa.  Yhteisöllinen asuminen voi olla sopiva vaihtoehto niille, jotka eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista hoivaa, mutta kaipaavat seuraa ja apua päivittäisiin askareisiin. Yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan poista ympärivuorokautisen hoivan tarvetta, vaan täydentää sitä. Ympärivuorokautinen hoiva on edelleen välttämätöntä niille ikäihmisille, jotka eivät enää kykene asumaan turvallisesti itsenäisesti ja tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen toimiin.

Onko yhteisöllinen asuminen sijoituskohteena houkutteleva? Myös yhteisölliselle asumiselle voi olettaa olevan tarvetta ja kysynnän kasvua tulevina vuosina. Väestön ikääntyminen lisää kysyntää, kuten ympärivuorokautisessa hoivassa. Lisäksi hyvinvointialueilla on paine järjestää kustannustehokkaampia hoivapalveluja ja asumisratkaisuja, joissa hoitajamäärä on matalampi.

Kiinteistösijoittajan näkökulmasta yhteisöllisen asumisen haasteena on selkeiden ja yhtenäisten toimintamallien puute sekä tilamitoitusten, palveluntuotannon että vuokrasopimuskäytäntöjen osalta. Yhtenäistä valtakunnallista määritelmää yhteisöllisen asumisen tilamitoituksille ei ole. Eri hyvinvointialuilla on nähtävissä erilaisia vaatimuksia esimerkiksi huonekokojen tai muiden kiinteistöominaisuuksien suhteen. Jos yhteisöllisessä asumisessa hoivapalvelun tuotantokustannus on matalampi kuin ympärivuorokautisessa hoivassa – johtuen vähemmästä hoivapalvelun määrästä – seiniin tehtävä investointikustannus per asukas on kuitenkin korkeampi. Yhteisöllinen asuminen edellyttää asuntoja tai asuntomaisia ratkaisuja, joiden rakentaminen maksaa enemmän kuin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen rakennetut kohteet.

Palveluntuotannon osalta yksityisen palvelutuotantomarkkinan syntyminen isossa mittakaavassa edellyttää sellaista hinnoittelumallia, missä yksityiset operaattorit voivat tuottaa yhteisöllisen asumisen palveluja laadukkaasti, kannattavasti ja pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä tällainen valtakunnallinen malli vielä puuttuu. Mikäli yhteisöllisen asumisen palvelutuotanto jää pelkästään hyvinvointialueiden omaksi tuotannoksi, on vaarana, ettei julkisen tuotannon kustannukselle synny vertailukohtaa eikä kirittäjää.

Yhteisöllisestä asumisesta tulee kiinnostava sijoituskohde silloin, kun kohteessa harjoitettava liiketoiminta on kannattavaa ja vuokralainen pystyy sitoutumaan kohteeseen pitkällä vuokrasopimuksella. Mikäli hyvinvointialueet tulevat kohteisiin itse vuokralaiseksi ja tuottavat palvelun itse, tulee kiinteistön investointikustannuksen ja siitä muodostuvan vuokratason olla sellainen, että myös yksityinen hoivaoperaattori voisi toimia siinä markkinaehtoisesti hyvinvointialueen vuokrasopimuksen päättyessä.

Toistaiseksi vuokramallilla toteutettujen yhteisöllisen asumisen hankkeiden määrä on vähäinen. Toteutuneet hankkeet ovat pääsiassa olleet yksityisille operaattoreille rakennettuja hankkeita. Nähtäväksi jää, syntyykö yhteisölliseen asumisen ympärille sellaiset toimintamallit, jotka tekevät kiinteistöluokasta kiinnostavan sijoittajille. Avaimet tähän ovat hyvinvointialueilla.

Riskit

Kuten mihin tahansa sijoittaessa, myös kiinteistörahastoihin sijoittaessa on otettava huomioon epävarmuustekijät ja riskit. Suositeltu sijoitusaika Titaniumin kiinteistörahastoihin on vähintään viisi vuotta. Kiinteistörahastoihin liittyy muun muassa kohderiski, joka viittaa tilanteeseen, jossa kiinteistökohteen ominaisuuksien heikkeneminen johtaa omaisuuden arvon alenemiseen. Markkinariskit kiinteistösijoittamisessa toisaalta juontuvat kiinteistöjen arvonkehityksestä, sijoittajien tuotto-odotuksista sekä kiinteistöjen asemasta suhteessa muihin sijoituskohteisiin. Kiinteistörahastoihin liittyy myös likviditeettiriski eli riski siitä, että sijoitusten realisointi etenkin heikossa markkinatilanteessa voi johtaa tappioihin ja viivästyttää lunastusten maksamista. Kiinteistöjen tai kiinteistöarvopapereiden myyminen voi toisinaan edellyttää pitkääkin realisointiaikaa. Riskit ja niiden hallintakeinot ovat kuvattuina tarkemmin rahastojen rahastoesitteissä, ja suosittelemme tutustumaan niihin huolellisesti.

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua lakisääteisiin ja sääntömääräisiin asiakirjoihin, kuten rahaston sääntöihin, rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. Sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. 

Mitä korkosijoittaminen tarkoittaa – ja miksi se on tärkeää? 

Korkosijoittaminen voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä se tarkoittaa sijoittamista arvopapereihin, jotka maksavat korkoa – kuten velkakirjat, lainat tai korkorahastot. Yksinkertaistaen, korkosijoittamisessa lainaat rahaa esimerkiksi yritykselle, valtiolle tai pankille, ja saat vastineeksi korkoa. Koron suuruus määräytyy pitkälti velallisen riskiprofiilin ja lainan pituuden mukaan. 

Korkosijoittaminen eroaa olennaisesti osakesijoittamisesta. Osakesijoittaja ostaa osan yrityksestä ja saa vastineeksi osan yrityksen tekemästä tuloksesta, joko osingon muodossa tai kurssinousuna. Korkosijoittaja sen sijaan ei omista yritystä, vaan on lainannut sille rahaa ja saa vastineeksi ennalta määrättyä korkoa. 

Mutta mikä tekee korkosijoituksista kiinnostavia? Ne tarjoavat hajautusta ja melko tasaista tuottoa. Lisäksi tämänhetkinen korkeampi korkotaso tekee niistä erityisen houkuttelevia. 

Mitä hyötyä korkosijoituksista on sijoittajalle? 

Osakkeet tuovat tuottoa, mutta korkosijoituksilla on oma roolinsa – etenkin riskien hajauttajana ja vakauttajana. Korkosijoitukset tarjoavat vakaampaa ja ennakoitavampaa tuottoa kuin esimerkiksi osakkeet. Ottamalla korkosijoitukset osaksi sijoitussalkkua sijoittaja saa hajautushyödyn, joka tasapainottaa tuottonäkymiä pitkässä juoksussa. 

Korkosijoitukset voivat vähentää sijoitussalkun kokonaisheiluntaa sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. Pitkässä juoksussa korkosijoitukset tarjoavat hyvinkin vakaata ja ennustettavaa tuottoa, kutsutaanhan sitä englanniksi nimellä Fixed Income. Parhaassa tapauksessa tiedät tasan tarkkaan, minkälaista tuottoa olet saamassa. Lyhyellä horisontilla lainojen hinta voi kuitenkin myös heikentyä johtuen markkinoiden luonteesta, mutta vaihtelut ovat huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi osakemarkkinoilla. 

Miksi juuri nyt? 

Markkinat muuttuvat, ja korkotaso on yksi puhutuimpia ilmiöitä sijoittajien keskuudessa. Koronakriisin jälkeisen elvytyksen myötä korot ovat nousseet tasoille, jotka nähtiin viimeksi vuonna 2011 Euroopassa. Tämä tekee nykyhetkestä erityisen otollisen korkosijoittamiseen. Korkeampi korkotaso tarjoaa luonnollisesti myös korkeampaa tuottoa korkosijoituksille. Varsinkin yhdistettynä matalampaan inflaatioon, reaalituotto-odotukset ovat paremmat kuin pitkään aikaan.  

Millaisia vaihtoehtoja korkosijoittajalla sitten on? Korkosijoitukset eivät ole vain yksi asia, vaan tarjolla on monia vaihtoehtoja, joilla on omat erityispiirteensä. Yksityissijoittajille on lähinnä tarjolla rahastoja ja ETF-tuotteita, mutta näitäkin löytyy runsaasti ja monenlaisia. 

Korkopuolella on monia eri sijoitusluokkia ja kategorioita, ja niitä ehkä ymmärtää helpoiten riskin/tuoton kautta. Luonnollisesti valtionlaina on vähäriskisempi kuin yrityslaina. Jos niitä listaa pääpiirteittäin vähäriskisimmästä riskisimpään, niin luokitus voisi olla seuraavanlainen: 

• Lyhyt valtionlaina 

• Pitkä valtionlaina 

• Investment Grade -laina (hyvän luottoluokituksen omaava yrityslaina), lyhyt luonnollisesti vähäriskisempi kuin pitkä 

• High Yield -laina (heikomman luottoluokituksen yrityslaina), lyhyt luonnollisesti vähäriskisempi kuin pitkä 

• Oman pääoman ehtoinen yrityslaina 

Korkosijoittaminen sopii kaikille osaksi hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Korkomaailmassa riski-/tuottoprofiili on helppo valita lainatyypin mukaan, ja korkotuotteita löytyy runsaasti joka lähtöön. 

Entä riskit – mitä pitää tietää? 

Vaikka korkosijoituksia pidetään usein ”turvallisina”, niihinkin liittyy riskejä. Tärkeimmät riskit ovat korkoriski ja luottoriski. Korkoriskissä on tärkeintä ymmärtää, että se toimii päinvastoin kuin kuvittelisi: korkojen noustessa korkosijoitusten arvo laskee ja päinvastoin. Esimerkiksi, jos yritys X laskee liikkeeseen lainan, jonka kuponkikorko on 5 %, ja korkotaso nousee voimakkaasti ja sama yritys joutuu maksamaan 10 % seuraavan liikkeeseenlaskun yhteydessä, sijoittajat luonnollisesti suosivat sitä myöhempää lainaa. Silloin edellä mainitun 5 % lainan hinnan täytyy joustaa, jotta senkin tuotto vastaisi myöhempää 10 % lainaa. 

Luottoriski sen sijaan toimii kuin osakemarkkinoilla. Mikäli yrityksen taloudelliset näkymät paranevat, niin myös kyseisen yrityksen lainojen arvo nousee ja päinvastoin. Luottoriski on riski siitä, ettei yritys pysty tulevaisuudessa maksamaan korkoja lainoilleen tai pääomaa takaisin lainan eräännyttyä. Tämä riski näkyy myös lainamarkkinoilla hinnanvaihteluna, mikäli yrityksen tai esimerkiksi valtion taloudellinen tilanne muuttuu. 

Tällä hetkellä elämme tilannetta Euroopassa, jossa inflaatio on hidastunut lähelle keskuspankin 2 % tavoitetta. Samalla talouskasvu on hiipumaan päin ja Yhdysvaltojen ajama tariffi- ja tullipolitiikka uhkaa tätä kasvua entisestään. Näin ollen voisi kuvitella, että korkojen suunta on tällä hetkellä enemmän alaspäin kuin ylöspäin. 

Neuvo aloittelevalle korkosijoittajalle 

Korkosijoitusten pitäisi olla jokaisen salkun yksi kulmakivi, samalla tavalla kuin osakkeet ovat. Korot ovat hyvällä lähtötasolla tällä hetkellä. Euroopan taloustilanne ja hiipunut inflaatio, sekä tariffien ja tullien tuoma paine talouteen lisäävät matalampien korkotasojen mahdollisuutta, mikä tukisi korkosijoituksia ja niiden arvonkehitystä. 

Yksi neuvo aloittelevalle korkosijoittajalle: tutustu eri palveluntarjoajien valikoimaan eri korkosijoitustuotteista, valitse itsellesi sopiva tuote ja hyödynnä asiantuntijoiden osaamista. Kannattaa perehtyä eri korkorahastoihin ja ETF:iin ja niiden sisältöön sekä huomioida, sijoittaako tuote ensisijaisesti lyhyisiin valtionlainoihin tai esimerkiksi korkeariskisimpiin High Yield -yrityslainoihin. Näistä voi sitten valita itselleen sopivan riskiprofiilin tasapainottamaan oman salkun kokonaistuottoa. Esimerkiksi meidän aktiivisesti hoidettu ja laajasti hajautettu korkorahastomme sijoittaa globaalisti kaikkiin korkoinstrumentteihin, painottuen eurooppalaisiin High Yield -joukkolainoihin. Rahaston tavoitteena on tarjota sijoittajalle kilpailukykyistä riskikorjattua tuottoa pitkällä aikavälillä. Tutustu Sijoitusrahasto Titanium Korkoon täällä. 

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston lakisääteisiin ja sääntömääräisiin asiakirjoihin, kuten sääntöihin, rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. Sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. 

Titanium Oyj | Yhtiötiedote | 7.5.2025 klo 14.00

TITANIUM OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTUS OPTIO-OIKEUKSILLA 2020A TEHTYJEN OSAKEMERKINTÖJEN PERUSTEELLA

Titanium Oyj:n (“Titanium” tai “Yhtiö”) optio-oikeuksilla 2020A on 1.4.-13.4.2025 välisenä aikana merkitty yhteensä 7 250 yhtiön osaketta merkintähintaan 3,22 euroa osakkeelta. Tehtyjen merkintöjen merkintähinta 23 345 euroa kirjataan kokonaisuudessaan optio-ohjelman ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Hallituksen päätöksellä osakkeiden merkitsijöille luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Osakkeet luovutetaan 7.5.2025. Luovutuksen jälkeen yhtiöllä on hallussaan 33 000 omaa osaketta ja Titanium Oyj:n osakkeiden lukumäärä säilyy ennallaan 10 371 028 osakkeessa.

Luovutetut osakkeet tuottavat oikeuden osinkoon ja muut osakkeenomistajan oikeudet sitten, kun osakkeet on kirjattu merkitsijän arvo-osuustilille.

Merkintäaika optio-oikeuksilla 2020A alkoi 14.4.2022 ja on päättynyt 13.4.2025.

Lisätietoja:

Walter Ahlström
Toimitusjohtaja
050 567 8398
walter.ahlstrom@titanium.fi

Hyväksytty neuvonantaja:

Greenstep Oy
040 532 2104

Titanium lyhyesti:

Titanium on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen. Titaniumin liiketoiminta perustuu intohimoon, ammattitaitoon, luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Konsernin kokenut asiantuntijatiimi palvelee yksityis-, yhteisö- ja instituutioasiakkaita ympäri Suomen. Titaniumin osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. www.titanium.fi

Vuoden 2025 alku oli myrskyisä. Merkittävimmät syyt siihen olivat tekoälyhypen laimentuminen ja presidentti Donald Trumpin uhkailut laajamittaisten tuontitullien asettamisesta Yhdysvaltain kauppakumppaneille. Huhtikuun 2. päivänä Trump julistikin “vapautuspäivän” ja ilmoitti 10 % tulleista kaikille tuontituotteille, sekä korkeammista tulleista Kiinalle ja EU:lle. Tämä laukaisi sijoitusmarkkinoilla maailmanlaajuisen myyntiaallon.

Osakkeet 

Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana nähtiin osakemarkkinoilla merkittävä muutos, kun niin sanottujen Magnificent 7 -yhtiöiden pitkään jatkunut nousu taittui laskuksi sijoittajien alkaessa kyseenalaistaa tuloskasvun kestävyyttä ja mittavien investointien kannattavuutta. Nämä Yhdysvaltain suurimpiin kuuluvat yhtiöt laskivatkin kolmessa kuukaudessa euromääräisesti keskimäärin 19,6 % ja vetivät suurella indeksipainollaan markkinat kokonaisuutena laskuun. Teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi laski noin 14,3 % (EUR) ja S&P 500-indeksi 8,7 % (EUR) . Globaali osakemarkkinaindeksi laski 6,3 % (EUR).  

Trumpin huhtikuun alun tulli-ilmoitusten seurauksena markkinat laskivat voimakkaasti erityisesti Yhdysvalloissa, missä toisaalta on nähty myös viime vuosien suurin nousu indeksitasolla. Tullien arvioitiin aiheuttavan kitkaa teollisuuden toimitusketjuihin ja lisäävän inflaatiopainetta, mikä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti kulutuskysyntään ja talouskasvuun.   

• S&P 500 laski 10,5 % kahdessa päivässä. 

• Dow Jones menetti 4000 pistettä kahdessa päivässä – ensimmäinen kerta, kun indeksi koki kaksi peräkkäistä yli 1500 pisteen pudotusta. 

• Nasdaq putosi yli 11 %, ja Nikkei 225 lähes 8 %, mikä johti kaupankäynnin keskeytykseen.  

Kyseessä oli suurin osakemarkkinoiden korjausliike sitten koronapandemian puhkeamisen maaliskuussa 2020, lähes täsmälleen viisi vuotta sitten. Kansainväliset markkinat ja niin sanotut turvasatamat, kuten kulta, tarjosivat markkinoilla parempaa suojaa. Euroopan osakemarkkinat pärjäsivät koko alkuvuoden ajan huomattavasti paremmin kuin Yhdysvaltain markkinat, mikä on historiallisesti katsoen harvinaista.

Korot ja kulta

Valtionlainamarkkinoilla alkuvuosi oli poikkeuksellisen epävakaa, ja korot heiluivat voimakkaasti poliittisten päätösten ja talousnäkymien epävarmuuden vuoksi. 

Saksassa 10-vuotisen valtionlainan korko nousi maaliskuun alussa jyrkästi lähes 50 korkopistettä, kun Friedrich Merzin johtama kristillisdemokraattinen puolue voitti parlamenttivaalit, ja parlamentti päätti luopua niin sanotusta velkajarrusta. Tämä mahdollistaa merkittävät lisäinvestoinnit infrastruktuuriin ja puolustukseen sekä kiihdyttänee pitkään aneemisella tasolla pysytellyttä talouskasvua paitsi Saksan, myös koko Euroopan tasolla. 

Yhdysvaltain valtionlainojen korot heiluivat niin ikään rajusti. Alkuvuodesta 10 vuoden korko nousi 4,8 %:iin, mutta laski maaliskuun loppuun mennessä 4,2 %:iin, mikä heijasti markkinoiden epävarmuutta ja odotuksia Fedin mahdollisista koronlaskuista. Huhtikuun alussa Trumpin tulli-ilmoitukset laukaisivat voimakkaan myyntiaallon valtionlainamarkkinoilla. 10 vuoden korko nousi nopeasti 4,5 %:iin ja 30 vuoden korko 4,9 %:iin, mikä oli suurin kolmen päivän nousu sitten vuoden 1982. Samaan aikaan Yhdysvaltain dollari heikkeni voimakkaasti, mikä on poikkeuksellista korkojen noustessa. Tämä heijastaa sijoittajien kasvavaa epäluottamusta Yhdysvaltain talouspolitiikkaa ja perinteisinä turvasatamina pidettyjä dollaria ja Yhdysvaltain valtionlainoja kohtaan. 

Keskuspankkien koronlaskujen odotetaan jatkuvan. Sekä Yhdysvaltojen että Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan vielä kolmesti tämän vuoden aikana. 

Yrityslainamarkkinoilla riskilisät alkoivat nousta maaliskuussa ja jatkoivat nousuaan huhtikuun puolella, mikä näkyi negatiivisesti yrityslainasijoitusten tuotoissa. 

Epävarmuus tulleista, talouskasvusta ja inflaatiosta näkyi kullan hinnan voimakkaana nousuna. Kullan hinta nousikin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 19 % ja jatkoi kallistumistaan myös huhtikuun puolella.

Kiinteistöt

Kiinteistömarkkinoilla on odotettu transaktiomäärien toipumista vuosien 2023 ja 2024 alhaisista tasoista. Korkojen laskun ja alentuvien rahoituskustannusten odotetaan lisäävän kiinteistösijoitusten houkuttelevuutta. 

Ruotsin kiinteistömarkkina on historiallisesti ollut Pohjoismaista likvidein markkina, jota Suomen kiinteistömarkkina on seurannut pienellä viiveellä. Ruotsissa nähtiin vuonna 2024 selvää markkinan piristymistä. Transaktiovolyymi (136 mrd. SEK / n. 12 mrd. EUR) kasvoi vuoteen 2023 verrattuna noin 35 %. Suomessa kertyi vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan kiinteistökauppoja 630 miljoonan euron edestä, mikä tarkoittaa 33 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailujakson transaktiovolyymi oli kuitenkin poikkeuksellisen matala. Transaktiomäärien odotetaan kasvavan hiljalleen loppuvuotta kohden. Newsec ennustaa Suomen transaktiomäärän kasvavan kokonaisuudessaan viime vuoden 2,2 miljardista 3 miljardiin euroon. Myös Baltian kiinteistömarkkinan transaktiovolyymiin ennustetaan piristyvän viime vuodesta. 

Siinä missä Trumpin tulli-ilmoitukset vaikuttivat välittömästi pörssikursseihin, ovat suorat vaikutukset kiinteistöjen tuottoihin olleet vähäisiä. Odotukset EKP:n tulevista koronlaskuista ovat jopa kasvaneet, mikä on kiinteistösijoitusten kannalta positiivinen asia. Pidemmällä aikavälillä mahdollisen kauppasodan vaikutukset ja riskit kiinteistösijoituksiin saattavat näkyä välillisesti esimerkiksi vuokralaisten liiketoiminnan kehittymisen ja tilatarpeiden kautta. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet kiinteistöluokat palvelevat sisämarkkinoita. Esimerkiksi kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen jatkuvat Suomessa huolimatta maailmantalouden epävarmuuksista, mikä luo tarvetta sekä vuokra-asumiselle että palveluasumiselle. 

Yhteenveto ja salkunhoitajan näkemys

Uskomme, että epävarmuus ja heilunta markkinoilla tulevat jatkumaan, kunnes Trumpin hallinto tekee lopulliset päätöksensä tuontitulleista. Arvostustasot ovat kurssilaskun myötä normalisoituneet. Yritysten tulosennusteita kuitenkin vedettäneen alaspäin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskauden yhteydessä, mikä lyhyellä aikavälillä saattaa edelleen ylläpitää laskupainetta osakemarkkinoilla. Pidemmän aikavälin sijoittajalle nyt nähtävä lasku saattaa tarjota hyviä ostomahdollisuuksia. Koholla oleva taantumariski kannattaa pitää mielessä ja valita salkkuun sellaisia yhtiöitä, jotka kestävät talouskasvun hidastumisen muita paremmin. Jos lähiaikojen epävarmuus hermostuttaa, kannattaa sijoitussalkussa ylipainottaa korkosijoituksia, joissa liikkeet yleensä ovat maltillisempia. Pitkät korot ovat nousseet erityisesti Yhdysvalloissa, mutta lyhyet laskeneet kautta linjan. Kohonneet riskilisät tekevät yrityslainoista hieman houkuttelevampia kuin ne olivat esimerkiksi vuoden alussa. Inflaatiopaineet ovat hellittäneet ja keskuspankit jatkanevat koronlaskuja talouskasvun hidastuessa. Vallitsevassa markkinatilanteessa kiinteistösijoitukset voivat tarjota sijoittajalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja hajautushyötyjä. 

---

Tämä materiaali on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Materiaali perustuu Titanium Rahastoyhtiö Oy:n julkaisuhetken sijoitusnäkemyksiin ja arvioihin, ja se on esitetty tiivistetysti eikä sisällä kaikkea olennaista tietoa. Materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. Materiaalin sisältöä ei tule pitää sijoitusneuvontana eikä sen perusteella tule tehdä sijoituspäätöstä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoituksen arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. 

Harry Markowitz (1927–2023) oli amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan erityisesti modernin portfolioteorian kehittäjänä. Ennen Markowitzia rahoitusteoriassa oli keskitytty lähinnä rahoitusvälineiden hinnanmuodostukseen esimerkiksi diskontattujen kassavirtojen nettonykyarvon laskennan (NPV, Net Present Value) muodossa. 

1950-luvulla Markowitz alkoi tutkia, miten valittu riskitaso vaikuttaa odotettavissa oleviin tuottoihin. Hän pystyi osoittamaan, että sijoitussalkkua hajauttamalla voidaan vaikuttaa sen riskitasoon. Kullakin valitulla riskitasolla voidaan kuitenkin saavuttaa vain tietynsuuruinen tuotto. Sellaisia sijoitussalkkuja, joiden tuotto eri riskitasoilla on korkein mahdollinen, kutsutaan (Markowitzin) tehokkaaksi rintamaksi. Tunnustuksena tutkimustyöstään Markowitz sai Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 1990. 

Hajauttamisen lisäksi osakesijoittamisen peruspilareina voidaan pitää yhtiövalintaa ja pitkäjänteisyyttä. 

Yhtiövalinnassa kannattaa miettiä, minkälaisiin yhtiöihin haluaa sijoittaa. On syklisiä ja defensiivisiä yhtiöitä, laatuyhtiöitä, kasvu- ja arvoyhtiöitä, osinkoyhtiöitä, käänneyhtiöitä, isoja ja pieniä yhtiöitä. Lisäksi on tehtävä päätöksiä sen osalta, mille toimialoille ja maantieteellisille alueille sijoituksensa haluaa hajauttaa. 

Tästä päästäänkin hajauttamiseen. Hajauttamisen perusajatus on se, että sijoitussalkun riski pienenee ilman, että tuotoista joutuu tinkimään. Kun omaisuusluokkien tai yksittäisten sijoitusten välinen korrelaatio on alle 1 – tai joskus jopa negatiivinen – vaimentavat sijoitusten arvonmuutokset toisiaan, ja koko salkun arvonheilunta eli volatiliteetti on pienempi kuin yksittäisillä sijoituksilla. Rahoitusteorian mukaan esimerkiksi osakesalkussa kannattaa olla vähintään 15–20 eri osaketta eri maantieteellisiltä alueilta ja eri sektoreilta, jotta saavutetaan riittävä hajautushyöty. Toisaalta hajautushyöty ei merkittävästi kasva sen jälkeen, kun salkussa on noin 25 eri osaketta. ”Ylihajauttamisesta” ei siis ole merkittävää hyötyä, mutta sekin on parempi kuin liian vähäinen hajauttaminen. Mitä enemmän salkussa on rivejä, sitä työläämpää ja usein myös kalliimpaa sijoittamisesta tulee, ja sitä enemmän se alkaa muistuttaa indeksisijoittamista. 

Toimialan parhaat yhtiöt sijoitussalkkuun 

Jos sijoitukset kerran on syytä hajauttaa eri maantieteellisille alueille ja eri toimialoille, minkälaisiin yhtiöihin sitten kannattaa sijoittaa? Helppoa ja yksinkertaista: kannattaa aina valita toimialansa parhaat yhtiöt. Parhaisiin yhtiöihin sijoittamalla tulet todennäköisesti saamaan pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa keskimääräistä alhaisemmalla heilunnalla. Toisin sanoen salkun riskikorjattu tuotto on parempi kuin sijoittamalla muunlaisiin yhtiöihin liian pienellä hajautuksella. Liian usein tuijotetaankin pelkkiä tuottolukuja, mutta unohdetaan tarkastella, millä riskillä tuotto on saatu. 

Esimerkiksi sijoittamalla pelkkään Nvidian osakkeeseen olisi toki saanut erittäin hyvät tuotot, mutta samalla olisi tullut ottaneeksi melkoisen riskin. Niinpä olisi ehkä muhkeista tuotoista huolimatta kannattanut hajauttaa sijoituksia muihinkin yhtiöihin, muille toimialoille ja muihin maihin. Ne muhkeat tuotot kun useimmiten näkyvät vasta peruutuspeilistä. 

Pitkäjänteisyydellä eli riittävän pitkällä sijoitushorisontilla positiivisen tuoton todennäköisyys kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta ei vuoden 1921 jälkeen löydy yhtäkään tuotoltaan negatiivista 20 vuoden mittaista periodia (tuotot 2,0 % – 17,9 %, keskituotto 8,1 %). Yhden vuoden mittaisilla ajanjaksoilla tuotto puolestaan on vaihdellut -62,3 %:n ja 139,8 %:n välillä ja viiden vuoden mittaisilla periodeilla -17,3 %:n ja 33,7 %:n välillä. 

Kovan tuloskasvun ja korkean kannattavuuden yhtiöitä 

Me Titaniumissa uskomme Markowitzin hajauttamisoppeihin, laadukkaaseen yhtiövalintaan ja pitkäjänteisyyteen. Esimerkiksi Sijoitusrahasto Titanium Kasvuosinko ESG:ssä sijoitukset on tällä hetkellä hajautettu 31 eri yhtiöön, seitsemälle eri toimialalle ja 12 eri maahan. Salkkuun päätyy ainoastaan sellaisia yhtiöitä, joiden tulos ja osingot ovat kasvaneet pitkään ja ennusteet indikoivat kasvun jatkuvan. Yhtiöillä on vahva tase ja korkea oman pääoman tuotto – eli kannattavuus – ja ne toimivat vastuullisesti omilla toimialoillaan. Näin pystymme valitsemaan kunkin toimialan parhaat yhtiöt. 

Rahaston kohdeyhtiöiden keskimääräinen tuloskasvuennuste on tälle vuodelle 13,6 %, kun globaalin indeksin tuloskasvuennuste on 8,2 %. Oman pääoman tuotto on rahaston kohdeyhtiöille keskimäärin 30,3 % globaalin keskiarvon ollessa 15,6 %. Lisäksi rahaston yhtiöillä on keskimäärin 0,6 vuoden käyttökatetta vastaava määrä nettovelkaa, kun globaalin indeksin yhtiöillä nettovelkaa on keskimäärin 1,4 vuoden käyttökatetta vastaava määrä. 

Omistamme siis yhtiöitä, joilla on merkittävästi kovempi tuloskasvu, korkeampi kannattavuus ja alhaisempi velkaantuneisuus kuin maailman yhtiöillä keskimäärin. Laadusta toki joutuu maksamaan keskimääräistä korkeampia arvostuskertoimia, mikä näkyy yhtiöiden indeksiä suurempina P/E-lukuina. Jos tarkasteluun kuitenkin otetaan mukaan myös tuloskasvu (PEG, price/earnings-to-growth), rahaston sijoitukset ovatkin globaalia indeksiä edullisempia. 

Lisäksi on muistettava, että P/E-luku on vain indikaatio yhtiön arvostuksesta, eikä sen ole pitkällä aikavälillä todettu vaikuttavan sijoitustoiminnan lopputulemaan. Pitkäjänteisyydestä puolestaan kertoo se, kun löydämme tiukat sijoituskriteerimme täyttäviä yhtiöitä, olemme niissä mukana pitkäaikaisina sijoittajina, emmekä sorru lyhyen aikavälin veivaamiseen. 

Taulukon luvut kuvaavat globaalin indeksin ja rahaston kohdeyhtiöiden keskimääräisiä tunnuslukuja, eivät rahaston tuotto-odotuksia 

	Titanium Kasvuosinko ESG	Globaali indeksi
Tuloskasvuennuste 2025E	13,6 %	8,2 %
Omanpääoman tuotto 2025E	30,3 %	15,6 %
Osinkotuotto 2025E	1,8 %	2,0 %
Nettovelat / Käyttökate 2025E	0,6	1,4
P/E 2025E	24,4	19,1
PEG 2025E	1,8	2,3

Ennusteet 18.3.2025. Esitetyt luvut perustuvat tuloskasvuennusteisiin, oman pääoman tuottoon ja osinkotuottoon, eikä niitä tule pitää Sijoitusrahasto Titanium Kasvuosinko ESG:n virallisina tuotto-odotuksina. Tiedot ovat suuntaa antavia, eikä niiden perusteella tule tehdä sijoituspäätöksiä ilman omaa huolellista harkintaa. 

Lähteet: Titanium, Bloomberg 

Tämä julkaisu on osa Titanium Rahastoyhtiö Oy:n markkinointiviestintää. Ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston lakisääteisiin ja sääntömääräisiin asiakirjoihin, kuten sääntöihin, rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan. 

Titanium Oyj | Yhtiötiedote | 13.3.2025 klo 15.00

Titanium Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Tänään 13.3.2025 pidetty Titanium Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti seuraavat asiat.

Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistaminen

Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen sekä osingonmaksu

Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.3.2025 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 24.3.2025.

Vastuuvapaus hallitukselle ja toimitusjohtajalle

Yhtiökokous myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.2024-31.12.2024.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen pykälää 3 siten, että siitä poistetaan maininta arvo-osuusjärjestelmään liittymisen ajankohdasta, sekä pykälää 4 siten, että hallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi vahvistetaan kahdeksan (8).

Hallituksen jäsenten lukumäärä, jäsenten valitseminen ja hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti valita hallitukseen kuusi (6) jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Mikko Bergman, Teemu Kaltea, Petri Kärkkäinen, Tommi Santanen, Tom Lojander ja Eeva Raita. Mikko Bergman valittiin hallituksen puheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin tänään Titanium Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle ja niille hallituksen varsinaisille jäsenille, jotka eivät ole yhtiön tai sen konserniyhtiöiden palveluksessa, maksetaan palkkiona 3 000 euroa (hallituksen puheenjohtaja) ja 2 000 euroa (hallituksen varsinainen jäsen) kuukaudessa. Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön kulloinkin voimassa olevan korvauspolitiikan mukaisesti.

Tilintarkastaja ja tilintarkastajan palkkio

Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko Kylliäinen. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 2 000 000 uutta osaketta. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 19,28 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä kokouskutsun päivämääränä.

Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen sekä mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen, hallituksen jäsenten mahdollisten osakepalkkioiden maksamiseen tai muihin hallituksen harkintansa mukaan päättämiin tarkoituksiin.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien optio-oikeuksien ja muiden osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta myös suunnatusti eli osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen ja erityisten oikeuksien antamisesta laissa mainituin edellytyksin. Hallitus on valtuutuksen perusteella oikeutettu päättämään kaikista muista osakeannin ja erityisten oikeuksien antamisen ehdoista ja valtuutus oikeuttaa antamaan osakkeita ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia myös maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen.

Yhtiökokous päätti, että valtuutus on voimassa 30.6.2027 asti, ja että se kumoaa aiemmat jäljellä olevat osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta siten, että valtuutuksen perusteella voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi yhteensä enintään 150 000 yhtiön omaa osaketta, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä kokouskutsun päivämääränä. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalla määräytyvään hankintahetken markkinahintaan. Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää omien osakkeiden hankkimisesta myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.

Yhtiökokous päätti, että valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutuspäätöksestä lukien.

TITANIUM OYJ

Lisätietoja:

Walter Ahlström
Toimitusjohtaja
Titanium Oyj
+358 50 567 8398
Walter Ahlström

Hyväksytty neuvonantaja:

Greenstep Oy
+358 40 532 2104

Titanium lyhyesti:

Titanium on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen. Titaniumin liiketoiminta perustuu intohimoon, ammattitaitoon, luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Konsernin kokenut asiantuntijatiimi palvelee yksityis-, yhteisö- ja instituutioasiakkaita ympäri Suomen. Titaniumin osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. www.titanium.fi

Titanium Oyj | Yhtiötiedote | 13.2.2025 klo 9.00

Titanium Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2024

Toimintaympäristön paineet näkyivät – vakaa perusta säilyi

Heinä-joulukuu 2024 lyhyesti

• Palkkiotuotot olivat 10,3 miljoonaa euroa (7–12/2023: 12,4), muutos -17,3 %
• Liikevoitto ilman konserniliikearvon poistoja (EBITA) oli 3,7 miljoonaa euroa (6,1) eli 36,5 % palkkiotuotoista (49,2)
• Liikevoitto (EBIT) oli 3,7 miljoonaa euroa (5,8), muutos -35,5 %. Liikevoittomarginaali oli 36,5 % (46,8)
• Kauden tulos oli 2,9 miljoonaa euroa (4,5), muutos -35,2 %
• Liiketoiminnan rahavirta oli 4,8 miljoonaa euroa (6,7)

Tammi-joulukuu 2024 lyhyesti

• Palkkiotuotot olivat 21,8 miljoonaa euroa (1–12/2023: 25,9 miljoonaa), laskua -15,7 %
• Liikevoitto ilman konserniliikearvon poistoja (EBITA) oli 9,1 miljoonaa euroa (13,7), eli 41,6 % palkkiotuotoista (53,0)
• Liikevoitto (EBIT) oli 9,1 miljoonaa euroa (12,6), muutos -27,8 %. Liikevoittomarginaali oli 41,6 % (48,5)
• Tilikauden tulos oli 7,1 miljoonaa euroa (9,7), muutos -26,7 %
• Liiketoiminnan rahavirta laski 7,9 miljoonaan euroon (11,8)
• Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,65 euroa

Tunnusluvut

1000 €	7–12/2024	7–12/2023	Muutos, %	1–12/2024	1–12/2023	Muutos, %
Palkkiotuotot	10 273	12 421	-17,29 %	21 805	25 872	-15,72 %
Liikevoitto ilman konserniliikearvon poistoja EBITA 1)	3 749	6 111	-38,64 %	9 068	13 718	-33,90 %
Liikevoitto EBIT	3 749	5 811	-35,48 %	9 068	12 559	-27,80 %
Kauden tulos	2 934	4 526	-35,17 %	7 113	9 704	-26,70 %
Kulu/tuotto –suhde ilman konserniliikearvon poistoa 1)	63,87 %	51,57 %		58,60 %	47,71 %
Omavaraisuusaste	80,31 %	81,67 %		80,31 %	81,67 %
Nettovelkaantumisaste	-78,66 %	-79,10 %		-78,66 %	-79,10 %
ROE	18,15 %	22,51 %		35,53 %	39,72 %
Osakekohtainen tulos	0,28	0,44	-35,17 %	0,69	0,94	-26,70 %
Osakekohtainen tulos ilman konserniliikearvon poistoja 1)	0,28	0,47	-39,19 %	0,69	1,05	-34,52 %
Oma pääoma/osake	1,70	2,16	-21,26 %	1,70	2,16	-21,26 %
Vakavaraisuussuhdeluku	447 %	447 %		447 %	447 %
Henkilöstön lukumäärä	69	69		69	69

1. Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tunnusluvun laskennassa on oikaistu konsernirakenteen muodostumisesta ja tilikaudella 2018 yrityskaupasta syntyneen konserniliikearvon poistot. Kuluneella kaudella 1–12/2024 konserniliikearvon poistojen määrä oli 0 euroa (1 159 tuhatta euroa vertailukaudella 1–12/2023)

Toimitusjohtaja Walter Ahlström:

”Vuosi 2024 oli Titaniumille haastava markkinoiden epävarmuuksien sekä etenkin kiinteistötransaktiomarkkinoilla jatkuneen vaimeuden takia. Palkkiotuotot olivat 21,8 miljoonaa euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 15,7 % vähemmän. Liikevoitto oli 9,1 miljoonaa euroa (12,6) ja liiketoiminnan kassavirta 7,9 miljoonaa euroa (11,8). Edelliseen tilikauteen nähden heikentyneet tunnusluvut johtuvat markkinatilanteen muutoksista, jotka ovat vähentäneet tuottosidonnaisia ja transaktiopalkkioita kiinteistörahastoissamme. Ammattimaisten sijoittajien kiinteistösijoituksille asettamat tuottovaateet kasvoivat, mikä on näkynyt tiettyjen kiinteistöjen markkina-arvojen laskemisena ja yleisemmin transaktiovolyymien pienentymisenä. Kuitenkin kiinteistörahastojemme vuokrasopimuksiin sisältyvät indeksikorotukset, erityisesti Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistön osalta, ovat osittain tasapainottaneet näitä vaikutuksia.

Kiinteistösijoituksiin keskittyville kotimaisille erikoissijoitusrahastoille kulunut vuosi oli haasteellinen erityisesti nettomerkintöjen osalta. Useat rahastot joutuivat turvautumaan sääntöjensä mukaisiin toimenpiteisiin lunastusten hallitsemiseksi, kuten rahasto-osuuksien lunastusten maksujen siirtämiseen tai osittaiseen maksamiseen. Me emme olleet tässä poikkeus, vaan vaikeudet ylsivät myös erikoissijoitusrahastoihimme. Tilikauden päättymisen jälkeen Erikoissijoitusrahasto Titanium Asunnon ja Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistön lunastusten maksut keskeytettiin väliaikaisesti osuudenomistajien etujen suojelemiseksi ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Kaupankäynti kiinteistömarkkinassa on ollut vähäistä, mutta laskevien korkojen odotetaan lisäävän kiinteistötransaktioita vuoden 2025 aikana.

Kaikesta huolimatta vuosi oli meille merkittävän uudistumisen aikaa. Päivitimme tilikauden aikana strategiamme, jonka tavoitteena on vahvistaa asemaamme varainhoidossa ja edistää kestävää kasvua keskittymällä korkealaatuisiin tuotteisiin ja palveluihin, asiakaslähtöisyyteen, osaavaan henkilöstöön ja operatiiviseen tehokkuuteen. Vahvistimme strategiamme toteutusta tilikaudella panostamalla rekrytointeihin, jotka tukevat keskeisiä tavoitteitamme. Uusilla asiantuntijoilla ja johtavilla kyvyillä vahvistamme osaamistamme entisestään. Strategiamme ytimessä on ajatus merkityksellisestä asiakaskokemuksesta. Tavoitteenamme on toimia strategisena kumppanina asiakkaillemme, tarjota henkilökohtaista palvelua ja laajentaa asiakaskuntaamme erityisesti ammattimaisten ja kansainvälisten sijoittajien parissa. Tulemme laajentamaan tuote- ja palveluvalikoimaamme innovatiivisilla sijoitusratkaisuilla, joissa yhdistyvät korkea laatu ja riskienhallinta asiakkaiden tarpeisiin.

Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Vaikka markkinoilla on edelleen epävarmuutta, uskomme, että pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Titaniumille suotuisat. Jatkamme strategiamme määrätietoista toteuttamista, uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä ja asiakaskokemuksen vahvistamista. Menestyksemme perustuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöömme. Panostamme johtamiseen ja työympäristöön ollaksemme finanssialan houkuttelevin työnantaja. Teknologiset innovaatiot tehostavat prosessejamme ja parantavat asiakaskokemusta entuudestaan. Uudet arvomme – intohimo, ammattitaito, luottamus ja pitkäjänteisyys – ohjaavat kaikkea toimintaamme.

Haluan kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta sekä henkilöstöämme sitoutumisesta ja arvokkaasta työpanoksesta kuluneen vuoden aikana. Yhdessä rakennamme Titaniumin vahvaa ja kestävää tulevaisuutta.”

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat tilikauden lopus­sa olivat 29 159 483,96 euroa, josta edellisten tilikausien voittovarat ovat 4 277 824,60 euroa ja tilikauden voitto oli 6 545 787,29 euroa. Yhtiön hallitus esittää 13.3.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,65 euroa. Esitystä vastaava osinko laskettuna tilinpäätöshetken osakemäärällä on yhteensä 6 741 168,20 euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Osin­ko esitetään maksettavaksi yhdessä erässä maaliskuussa.

Tulosinfotilaisuus osakkeenomistajille

Suomenkielinen tulosinfotilaisuus osakkeenomistajille järjestetään tänään 13.2.2025 klo 14.00 verkkotilaisuutena. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Walter Ahlström ja talousjohtaja Joni Niiranen esittelevät tilinpäätöstiedotteen. Esitysmateriaali julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.titanium.fi/sijoittajille/raportit-ja-esitykset/. Verkkotilaisuuteen rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa https://rtmp.fi/titanium/.

Taloudellinen tiedottaminen ja yhtiökokous 2025

Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus julkaistaan viimeistään 17.2.2025 alkavalla viikolla (viikko 8) yhtiötiedotteella sekä yhtiön verkkosivuilla. Yhtiön varsinainen yhtiökokous järjestetään 13.3.2025 klo 13.00 Helsingissä. Hallitus julkistaa yhtiökokouskutsun myöhemmin. Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025 julkistetaan 26.8.2025.

Tämä tiedote on tiivistelmä Titaniumin tilinpäätöstiedotteesta 2024. Tilinpäätöstiedote kokonaisuudessaan on tämän yhtiötiedotteen liitteenä pdf-tiedostona. Tilinpäätöstiedote on myös saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.titanium.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-julkaisut/.

Lisätietoja

Titanium Oyj
Walter Ahlström, toimitusjohtaja
+358 50 567 8398
walter.ahlstrom@titanium.fi
www.titanium.fi

Hyväksytty neuvonantaja

Greenstep Oy
+358 40 532 2104

Titanium lyhyesti:

Titanium on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen. Titaniumin liiketoiminta perustuu intohimoon, ammattitaitoon, luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Konsernin kokenut asiantuntijatiimi palvelee yksityis-, yhteisö- ja instituutioasiakkaita ympäri Suomen. Titaniumin osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. www.titanium.fi

Titanium Oyj:n tilinpäätöstiedote 2024 (pdf)

Titanium Oyj | Yhtiötiedote | 02.12.2024 klo 09.00

Titanium Oyj: Muutoksia johtoryhmän kokoonpanossa

Carolus Reincke (KTM, CEFA) on nimitetty Titanium Oyj:n johtoryhmän jäseneksi sekä Titanium Rahastoyhtiö Oy:n Chief Investment Officeriksi ja salkunhoidosta vastaavaksi johtajaksi 9.12.2024 alkaen. Nykyinen salkunhoidosta vastaava johtaja Petri Kärkkäinen jatkaa konsernin palveluksessa ja johtoryhmän jäsenenä 30.4.2025 saakka.

Reinckellä on yli 20 vuoden kokemus salkunhoidon parissa työskentelystä eri yhtiöissä. Aiemmin hän on työskennellyt Forea Capitalissa, Mandatum Lifessä ja FIM Varainhoidossa mm. salkunhoidosta vastaavana johtajana, sijoitusjohtajana ja analyytikkona.

”Olemme innoissamme saadessamme toivottaa Caroluksen tervetulleeksi osaksi tiimiämme. Hänen vahva osaamisensa varainhoidon kehittämisessä ja salkunhoidossa sekä erinomaiset näyttönsä asiakastarpeiden ymmärtämisessä ja prosessien parantamisessa tukevat uuden strategiamme toteuttamista. Odotan innolla yhteistyötä Caroluksen kanssa ja uskon vahvasti, että hänen asiantuntemuksensa ja näkemyksensä vauhdittavat yhtiömme menestystä.

Titaniumin perustajaosakas Petri Kärkkäinen on ollut keskeinen osa yhtiömme menestystarinaa. Olen erittäin tyytyväinen, että siirtymäajan myötä vastuiden siirto tapahtuu hallitusti. Haluan kiittää Petriä hänen merkittävästä työstään ja arvokkaasta panoksestaan yhtiön hyväksi”, sanoo Titanium Oyj:n toimitusjohtaja Walter Ahlström.

Lisätietoja:

Titanium Oyj
Walter Ahlström
Toimitusjohtaja
050 567 8398
walter.ahlstrom@titanium.fi

Hyväksytty neuvonantaja:

Greenstep Oy
040 532 2104

Titanium lyhyesti:

Titanium on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen. Titaniumin liiketoiminta perustuu intohimoon, ammattitaitoon, luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Konsernin kokenut asiantuntijatiimi palvelee yksityis-, yhteisö- ja instituutioasiakkaita ympäri Suomen. Titaniumin osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. www.titanium.fi

Titanium Oyj | Lehdistötiedote | 29.11.2024 klo 08.00

Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö ja Esperi Care Oy ovat solmineet aiesopimuksen noin 30 miljoonan euron hoivakiinteistöhankkeista

Titanium Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoima Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö ja Esperi Care Oy ovat solmineet aiesopimuksen noin 30 miljoonan euron hoivakiinteistöhankekannan rakentamisesta.

Hankkeiden rakentamisen on määrä alkaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tavoitteena on toteuttaa ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien ympärivuorokautisen palveluasumisen koteja eri puolille Suomea.

”Ikääntyvä väestömme tarvitsee lisää ympärivuorokautisen palveluasumisen koteja. Uusien hoivakiinteistöhankkeiden rakentaminen on ollut Suomessa viimeisen 3-4 vuoden aikana matalalla tasolla ja odottanut sote-uudistusta. Samaan aikaan tarve ja kysyntä uusille asiakaspaikoille on kasvanut väestön ikääntymisen johdosta. Pyrimme yhteistyöllämme Esperin kanssa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään ja tuottamaan ikääntyvälle väestöllemme sekä erityisryhmille uusia, moderneja ja turvallisia koteja”, sanoo Titanium Rahastoyhtiön salkunhoitaja Pekka Huttunen.

”Meille on tärkeää, että teemme hankintamme kestävästi, ympäristömme huomioiden ja aina energiatehokkaasti”, toteaa Esperin kiinteistöjohtaja Tomi Rosqvist.

”Keskitämme uudet hankkeemme kasvukeskuksiin. Olemme tyytyväisiä, että olemme löytäneet hyvän kumppanin toteuttamaan hoivakiinteistöhankkeita”, Rosqvist toteaa.

Titanium lyhyesti

Titanium on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen. Titaniumin liiketoiminta perustuu intohimoon, ammattitaitoon, luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Konsernin kokenut asiantuntijatiimi palvelee yksityis-, yhteisö- ja instituutioasiakkaita ympäri Suomen. Titaniumin osakkeet ovat listattuna Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. www.titanium.fi

Esperi lyhyesti

Esperi tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun asukkaille ympäri Suomen. Tehtävämme on tarjota turvallinen koti ja auttaa asukkaita elämään onnellista elämää omilla ehdoillaan. Pyrimme ennakoimaan hoitoalan ja yhteiskunnan tarpeita ja kehittämään toimintaamme siten, että pystymme tarjoamaan asukkaillemme hyvän elämän ainekset myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on Suomen onnellisimmat asukkaat. www.esperi.fi

Tutustu Vastuullisuusraporttiimme 2023

Lisätietoja antavat:

Pekka Huttunen
Salkunhoitaja, kiinteistöt
Titanium Rahastoyhtiö Oy
+358 40 704 3509
pekka.huttunen@titanium.fi

Walter Ahlström
Toimitusjohtaja
Titanium Oyj
+358 50 567 8398
walter.ahlstrom@titanium.fi

Esperin mediadesk (ark. 9-16)
010 408 7000
media@esperi.fi